Päätimpä palata rakkaan harrastukseni, kirjoittamisen, pariin. Eipä ole moiseen irronnut inspiraatiota aikoihin, vaikka ennen kirjoitin paljonkin kaikenlaista, mutta se vaatii tietyn mielentilan. Jos viettää tasaisen tappavaa ja tylsää arkea niin se vain ei luo minkäänlaista pohjaa kirjoittamiselle.
Siinä määrin elämä muuttui yks kaks yllättäen, että tämä tyttö pakkaa kamansa ja muuttaa sinkkuboksiin. Ja sinkkuBOKSI se todellakin on..25m2 pieni yksiö, mutta ainakin voin elää sielä omaa elämääni ja aloittaa kaiken alusta, keskittyen vain ja ainoastaan itseeni.
Jännä fiilis. Odottava, innostunut. Ei lainkaan surullinen, vaikka koko tuttu ja turvallinen elämä meni kertaheitolla palasiksi. Koti, jossa tiesi aina jonkun olevan vastassa, kun tulen töistä. Kaikki poissa. Ja silti tunnen itseni onnellisemmaksi, kuin koskaan. Puolivuotta sitten olisin varmaan hypännyt sillalta tämän tilanteen tullessa eteen, mutta niin ne asiat muuttuu.
Saa nähdä mitä tästä sinkkuilusta seuraa. 3 vuotta sitten päättyi 20 vuoden sinkkuelämä ja siinä 20 vuoden aikana kerkes kyllä tapahtua yhtä sun toista..näinköhän sitä saa jatkaa samoista sekoiluista vai onko sitä aikuistunu sen verran, että ei enää moinen nappaa? Sehän jää nähtäväksi. Nyt ainakin tuntuu, että sitä on tullut krantummaksi ja arvostaa enemmän tuttua ja turvallista, mutta toisaalta..erosta on vasta vajaa kuukausi aikaa, joten vielä ei kannata sanoa yhtään mitään mistään aikuistumisesta.
Mutta…julistan siis sinkkuilu blogini avatuksi ja katsomme miten naisen käy.
